Geeneistä on eri muotoja
Meillä jokaisella on 23 paria kromosoniparia eli vastinkromosoniparia. Toinen parista isältä ja toinen äidiltä. Ihmisellä on siis kaksi kappaletta jokaista kromosonia, se edellyttää, että ne vaikuttavat ominaisuuksimme. Saman geenin eri muotoja taas kutsutaan alleeleiksi. Yksilöstä voi tulla joko homotsygoottinen tai heterotsygoottinen. Homotsygoottisellä tarkoitetaan sitä, että geenin kohdalla on täysin samanlaiset geenimuodot. Heterotsygoottisella geenimuodot ovat erilaiset. Lisäksi geenimuoodot eli alleelit voivat olla vallitsevia (dominoivia) tai väistyviä (resessivisiä). Dominoiva geenimuoto syrjäyttää aina väistyvän. Vallitsevaa geenimuotoa merkitään isoilla kirjaimilla ja väistyviä pienellä. Jos taas molemmissa vastinkromosomeissa on sama geenimuoto, yksilö on samanperntäinen ja jos pareissa on eri geenimuoto yksilö on eriperintäinen.
Huom! Peittyvä geenimuoto aiheuttaa yksilössä ominaisuuden vain silloin, (esim. pisamat) jos sen on perinyt äidiltä sekä isältään.
Meillä jokaisella on 23 paria kromosoniparia eli vastinkromosoniparia. Toinen parista isältä ja toinen äidiltä. Ihmisellä on siis kaksi kappaletta jokaista kromosonia, se edellyttää, että ne vaikuttavat ominaisuuksimme. Saman geenin eri muotoja taas kutsutaan alleeleiksi. Yksilöstä voi tulla joko homotsygoottinen tai heterotsygoottinen. Homotsygoottisellä tarkoitetaan sitä, että geenin kohdalla on täysin samanlaiset geenimuodot. Heterotsygoottisella geenimuodot ovat erilaiset. Lisäksi geenimuoodot eli alleelit voivat olla vallitsevia (dominoivia) tai väistyviä (resessivisiä). Dominoiva geenimuoto syrjäyttää aina väistyvän. Vallitsevaa geenimuotoa merkitään isoilla kirjaimilla ja väistyviä pienellä. Jos taas molemmissa vastinkromosomeissa on sama geenimuoto, yksilö on samanperntäinen ja jos pareissa on eri geenimuoto yksilö on eriperintäinen.
Huom! Peittyvä geenimuoto aiheuttaa yksilössä ominaisuuden vain silloin, (esim. pisamat) jos sen on perinyt äidiltä sekä isältään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti